mauritem Työlämää on uudistettava siten,että työnantajien kannattaa tarjota työtä ja työntekijöiden sitä tehdä

Työttömyysturva passivoi ja kohtelee kansalaisia eriarvoisesti

Helsingissä puolet siivous - ja kiinteistöhuollon tehtävistä hoitaa maahanmuuttajat. Muualla  Etelä-Suomessa maahanmuuttajien osuus siivous- ja kiinteistöhuollon töistä on merkittävä.

 

Suomessa on kuitenkin yli 400 000 työtöntä, kun otetaan huomioon aktivointitoimissa olevat työttömät. Siivous- tai kiinteistöhuollon tehtävät luulisi olevan sellaisia, joihin suomalaiset työttömät pystyvät tekemään.

 

Hyvä, että maahanmuuttajat tekevät näitä töitä. Muuten yhteiskunta olisi aikamoisessa liemessä. Mutta miksi suomalaiselle työttömälle työ ei kelpaa?  Toki osa pitkäaikaistyöttömistä on niin sairaita, etteivät enää siivous- tai kiinteistöhuollon tehtäviä pysty tekemään, vaikka saisivat siihen asianmukaisen koulutuksen.  Merkittävälle osalle työttömiä nämä työt eivät kelpaa, koska ansiosidonnainen työttömyysturva antaa saman tai paremman ansion kuin työskentely matalapalkka-alalla. Kun on ansiosidonnaisella työttömyysturvalla 500 päivää, voi aina hakea palkkatuettuun työhön kunnalle  kuudeksi  kuukaudeksi ja palata sitten loikoilemaan ansiosidonnaiselle työttömyysturvalle. Voi keskittyä harrastuksiinsa, kuka pilkille, kuka metsästykseen tai kalastukseen taikka vaikka pitsinnypläyskurssille.

 

Suomi on etujärjestöjen maa. Työttömyysturva on järjestetty työmarkkinaneuvotteluissa niin, että vain työttömyyskassojen jäsenet voivat saada ansioon sidottua työttömyysturvaa, vaikka kassat itse maksavat tästä osuudesta vain 5,5 %. Työttömyyskassat taas yhtä lukuun ottamatta kuuluvat ammattiyhdistysliikkeen reviirille. Kaikilta palkansaajilta kuitenkin peritään palkasta työttömyysturvamaksu, vaikka vaan työttömyyskassaan kuuluvat ovat tämän etuuden piirissä. Voisi olla hyvä tuomioistuinten selvittää, rikkooko tämä tasa-arvoista kohtelua vai onko kyseessä lainvastainen syrjintä.

 

Työttömyysmaksuja maksetaan Suomessa 4,2 miljardia euroa vuosittain. Turvasta noin puolet rahoitetaan palkansaajilta perittävältä työttömyysvakuutusmaksulla, valtion osuus on lähes 40 % ja työttömyyskassat maksavat ansiosidonnaisesta turvasta 5,5 %.

 

Työttömyysturvan uudistamisesta ehdottivat professori Heikki Hiilamo, kansanedustaja Elina Lepomäki, Valtiontalouden tarkastusviraston johtaja Tuomas Pöysti, kansanedustaja Osmo Soininvaara ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ylijohtaja  Juhana Vartiainen.

 

He ehdottivat, että kaikki työttömiksi joutuneet palkansaajat saisivat riippumatta siitä, kuuluvatko työttömyyskassaan  tai ei, korotettua ansioturvaa 100 päivän ajan. Ansiosidonnaista turvaa kokonaisuudessaan saisi 250 päivää, kun nykymallissa työsuhteen pituudesta riippuen sitä saa 400 tai 500 päivää.

 

Ammattiliittojen ensimmäinen reaktio oli selkeä ei. Nyttemmin sanotaan jo , että asiasta voidaan neuvotella. Nykymallilla on todella syntyneet työmarkkinat, joissa työttömät voivat vieroksia matalapalkka-alojen työtä, samoin osa-aikaista tai lyhytaikaista työtä. Näitä töitä ottavat vastaan maahanmuuttajat ja opiskelijat. Työttömät ovat myös eriarvoisessa asemassa: toinen työtön saa ansioon suhteutettua päivärahaa, toinen vain peruspäivärahaa.

 

Aika olisi muuttaa työttömän kohtelu samanarvoiseksi ja työmarkkinat toimimaan paremmin. 4,2 miljardin työttömyysturvan rahasummalle olisi järkevämpääkin käyttöä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (80 kommenttia)

Käyttäjän perttikostiainen1 kuva
Pertti Kostiainen

Siivoojien palkkaa pitäs nostaa ja työehtoja parantaa niin että se olisi kiinnostava työ. Vähennetään vaikka sieltä huipulta muutama turha manageri virka ja maksetaan kunnon palkkaa siivojille.

Käyttäjän mauritem kuva
Mauri Temisevä

Siivoojien palkkatasoa on viime vuosina huomattavasti nostettu. Julkisella puolella siivoojien palkkataso on hyvin lähellä lähihoitajan palkkatasoa.

Käyttäjän AOBrusi kuva
Antti Brusi

On siinä kanssa. Vielä henkilöstöjohtaja. Voi hyvä tavaton. Kyllä siivoojia tulisi, jos työnantaja olisi aidosti kunta, joka sitoutuisi pitkäaikaiseen työsuhteeseen ja reiluun palkkaan samalle tasolle kuin lähihoitajat. Näin oli ennen.

Kuka pystyy luottamaan siihen, että näitä töitä ei ulkoisteta tai niiden hoitamiseen perusteta "tulosvastuullista" kunnan omistama yhtiötä. Keski- ja ylemmän tason virkahenkilöillä tuppaa olemaan tekemisen puutetta muutenkin ja tuloksena on näitä sateellittiyhtiöitä, jotka tuplaavat hallinnon kuluja ja kuvitellaan niiden olevan ihan oikeita yrityksiä.

Ei millään pahalla...mutta hiukan järkeä.

Käyttäjän AOBrusi kuva
Antti Brusi

Itse asiassa otin tämän henkilökohtaisesti, koska minulle läheinen teki pitkän uran koulun siivoojana. Työ oli paljon muutakin kuin siivousta. Ko. henkilö sai ystävän päivänä lapsilta kortteja enemmän kuin opettajat tai muu henkilökunta yhteensä.

Vain esimerkkinä. Tämän kaltaisia asioita tuskin olet pohtinut siellä lasikaapissa.

Käyttäjän MikkoAhola kuva
Mikko Ahola

Siivoojista huomattava osa on osa-aikaisia. Kyseessä ei siis ole kokopäivätyö.

Kunnallisella sektorilla siivojien palkat ovat paremmat, mutta monet kaupungit ovat sitoutuneet palkkaamaan maahanmuuttajia, ja siksi siivoojien työpaikat kiintöidään paljolti maahanmuuttajille. "Helsingin kaupunki on sitoutunut palkkaamaan maahanmuuttajia näiden väestöosuutta vastaavan määrän. No jokainen voi sitten miettiä tarkoittaako se sitä, että palkataan ,aahanmuuttajia tuosta vaan kaupunginjohtajaksi tai sosiaalityöntekijäksi tai terveydenhoitajaksi tai opettajaksi tai rakennustarkastajaksi tai vesihuollosta vastaavaksi käyttöpäälliköksi…

Vai kompensoidaanko sitä, että siisteissä sisähommissa on pelkkiä valkonaamoja ja vieläpä enemmistönä naisia sillä, että siihen vähän koulutusta vaativaan duunariportaaseen otetaan SUHTEETTOMAN paljon maahanmuuttajia (jo 40 % ja kasvaa). Kun toimistoissa on väestösuhdetta vähemmän mamuja ja kuljettajina on suhteettoman paljon mamuja, niin lopputuloksena kaupunki voi iloisesti markkinoida, että tavoitteet on saavutettu."

Käyttäjän AOBrusi kuva
Antti Brusi

Tai henkilöstöjohtajiksi....:):) Tuo osa-aikainen työ on tavallaan kikkailua. Ainakin julkisissa jutuissa. Yksi tekee hommia tietyn tuntimäärän ja sitten tulee toinen, joka jatkaa kesken jäänyttä työtä. Kela maksaa sitten asuntotukia sun muita veronmaksajien rahoilla tulonsiirtoina. Vain esimerkkinä.

Käyttäjän mauritem kuva
Mauri Temisevä

Pääkaupunkiseudun ulkopuolella suomalaiset kyllä sijoittuvat. Vikaa täytyy olla molemmin puolin asenteissa pääkaupunkiseudulla,

Pekka Heliste

Pääkaupunkiseudullakin ulkomaalaisten työttömyys on moninkertainen kanta suomalaisiin nähden, joten siivoustyöt eivät kelpaa edes samaa vertaa kuin kantasuomalaisille

Käyttäjän kalevisaas kuva
Eero Saastamoinen

Helsingissä bussinkuljettajan palkka on 1700 euroa ja siivoojan palkka 1400 euroa kuussa.

Ei noilla palkoilla pysty Helsingissä asumaan.

Työttömät joutuvat asumaan seuduilla, joissa on halvemmat asunnot ja työttömyyttä seudulla!

Työ ja työttömät eivät kohtaa aluepolitiikan takia!

Kuka on todella nähnyt oikean työttömän?

Täällä netissä entiset ja nykyisetkin virkamiesjohtajat puhuvat mutu-tietoa tarkoitushakuisesti!

Lankesivat perussuomalaisetkin tuohon työttömyyden ja sosiaaliturvan arvosteluun vuonna 2011!

Eläkkeellä on Mauri hyvä puhua!

Työttömyys ei vaan poistu työttömyysturvaa vähentämällä, vaan köyhyys lisääntyy!

Tässä ei kannattaisi käyttää termejä näin lausuessasi: "eläkkeellä oleva entinen virkamies ja sitoutumaton"!

On todella vahvaa ja määrätietoista sitoutumista mennä poistamaan virtuaalisestikin työttömyysturvan päiviä ansiosidonnaisella puolella!

Myös minä olen eläkkeellä oleva (myös ent. virkamies) , mutta sitoutunut puolustamaan työttömien ansiosidonnaista turvaa!

EERO

Pekka Heliste

Ansiosidonnaista työttömyysturvaa saa n 140000 työtöntä ja heistä 70-80 % työllistyy alle 3 kuukauden

Loput 350000 työtöntä saavat peruspäivärhaa, työmarkkinatukea, osaa em mainituista tai eivät mitään.Noita ei mitään saajia on arviolta 150000

Jos ei saa mitään työttömyyskorvausta niin miten se on este työn vastaanotolle ?

Itse asiassa sain TEM-.stä tilaston, jossa vertailaan työllsitymisen nopeutta ja siitä kävi ilmi, että ansiosidonnaista saavat työllistyvät nopeammin kuin peruspäivärahaa/työmarkkinatukea saavat.

Kyllä syytä pitää hakea työnantajista:

1:kukapa lähtisi huijarifirmaan töihin, siis firmaan, joka jättää palkkoja ja sosturvamaksuja maksamatta.Some levittää tehokkasti infoa näistä .Tuttavani on töissä tunnetussa siivousalan yrityksessä esimiehenä ja hän kertoo, ettei mitään rekrytointiongelmia ole, ongelmana on kyllä vaihtuvuus, mutta aina löytyy uusi tilalle

2. JOs siivousalalla on pulaa työvoimasta niin pitää nostaa palkkoja, näin toimii markkinatalous

3.Maahanmuuttajille siivoustyö kelpaa vielä huonommin, kun heidän työttömyysasteensa on kolminkertainen kantasuomalaisiin verrattuna
Taidat olla kommunisti, kun et kannata markkinataloutta

Taidat olla kommunisti, kun et kannata markkinataloutta ??

Käyttäjän esamttl kuva
Esa Mattila

"2. JOs siivousalalla on pulaa työvoimasta niin pitää nostaa palkkoja, näin toimii markkinatalous"

Ei, vaan laskea työttömyyskorvauksia siten, että kotona makoilusta ei saa samaa rahaa kuin työnteosta.

Taidat olla tyhmä, kun et tätä tajua??

Pekka Heliste

Työttömistä n 150000 ei saa mitään korvausta mistään luukulta.

Paljonko tiputetaan ??

Käyttäjän esamttl kuva
Esa Mattila Vastaus kommenttiin #12

Sossu on myös "luukku", jos et sitä sattunut tietämään.

Aloitetaan vaikka summasta vuokra + laskut + 500€.

Käyttäjän AlekAlekseevits kuva
Ari Vehkanen Vastaus kommenttiin #18

Ei työtön saa välttämättä mitään vuokria + laskuja maksuun. Mitä sie oikein höpötät Esa M!
Monet saa joko työmarkkinatuen tai toimeentulotuen eikä mitään muuta tukia eli sen n. 500€/kk käteen.

Moni lääkäriperhe jolla viisi lasta saavat 20 000€/kk palkkaa sekä enemmän pelkästään lapsilisiä kun ei varaa muuten palkalla niitä elättää kun työtön saa pelkän työmarkkinatuen.

Käyttäjän KalervoNiementaus kuva
Kalervo Niementaus Vastaus kommenttiin #18

E.M.;Aloitetaan vaikka summasta vuokra + laskut + 500€".

Kaltaisiani omassa asunnossa asuvia työttömiä lienee aika paljon tässä maassa. Meille yhteistä lienee se, että vuokraan emme saa rahaa, emme useimmiten myöskään laskuihin.
Omat tuloni ovat siis pelkästään se reilut 500/kk työmarkkinatuki. Jos se sinua jollain tavalla kivistää, niin aika heikoilla kantimilla on omakin elosi.
Jos kaikilta sadoilta tuhansilta työttömiltä halutaan maassamme poistaa kaikki perusturva(mitä monet työttömät maksaneet kymmeniä vuosia), niin seurauksena lienee eriarvoisuuden lisääntyminen ja luultavasti ns. parempiosaisten turvattomuuden lisääntyminen.

Ja jos työpaikkoja on TEn sivuilla tällä hetkellä alta 15000 ja työttömiä useita satoja tuhansia, niin hieman heikoimmillakin älynlahjoilla varustettu ymmärtää yleensä yhtälön mahdottomuuden.
Taidat olla tyhmä, kun et tätä tajua??

Käyttäjän AlekAlekseevits kuva
Ari Vehkanen Vastaus kommenttiin #30

Juuri näin Kalervo. Ja monet maksaneet veroja 25-35 vuotta putkeen töissä ollessaan ja ovat nyt työttömiä. Ja toiset ei tajua näin yksinkertaisia asioita edes :-/

Pekka Heliste

Olen palkannut ihmisä sellaisissa maissa kuin Indonesia, Sri Lanka, Pakistan,Kenia , Latvia, venäjä etc eikä nissäkään töihin tulla millä palkalla tahansa vaikka sosiaaliturvaa ei ole tai se on olematon

Työttömistä saa nollaturvaa n 150000 ja perusturvaa eli n 500 euroa kuussa n 200000 ja ansiosidonnaista n 140000 eli n 1300 euroa kuussa

Missä tahansa kokopäivätyössä ansaitsee enemmän

Käyttäjän mauritem kuva
Mauri Temisevä

Markkinataloutta kyllä kannatan. Siivousalan palkkoja on yksityisalan sopimuksissa nostettu tasokorotuksilla. Ansiosidonnaisella olevat toki työllistyvät nopeammin. Hyvä niin! Tämä johtunee siitä, että ammattitaitoinen työvoima on huolehtinut työttömyysturvastaan. Se ei kuitenkaan poista sitä, että työttömyysturva kohtelee kansalaisia kovin eriarvoisesti. Useimmiten nuoret kärsivät tästä.

Työvoiman saannissa kyse ei kuitenkaan ole vain siivousalasta, kiinteistöhuollossa, ravintola-alalla on hyvin samanlaista. Lyhytaikaisiin hoitajien sijaisuuksiin on ollut myös vaikeuksia saada työntekijöitä, vaikka samanaikaisesti hoitajia on työttömyyskorvauksella.

Pekka Heliste

Kassaan voi liittyä vaikka 15-vuotiaana ja ansiosidonnaisen ehdot ovat samat kuin 40-kymmppisellä

Eikä palkan korottamiseen tarvita työehtosopimuksia, ei työehtosopimukset kerro kuin minimin.Palkkaa saa maksaa vaikka miljoonan kuussa eikä ay-liike siihen sekaannu

Jos työvoimapulaa on kiinteistö, ravitola tai millä alalla tahansa niin markkinatalous pelaa näilläkin aloille, joten kipin kapin palkkoja korottamaan ja työvoimapula loppuu kuin taikaiskusta.

Et ole ilmeisesti koskaan ymmärtänyt mitä markkinatalous merkitsee ?

Pekka Heliste

"Kaikilta palkansaajilta kuitenkin peritään palkasta työttömyysturvamaksu, vaikka vaan työttömyyskassaan kuuluvat ovat tämän etuuden piirissä. "

Kasaan kuulumattomien maksut tilitetään valtiolle ja niillä rahoilla rahoitetaan perusturvaa

Ruotsissa ja Tanskassa kuin monessa muussakin maassa ansiosidonnaista saavat vain kassaan kuuluvat, Tanskassa nyt kaksi vuotta , aikaisemmin jopa neljä vuotta

Ja Ruotsissakin 15 kuukautta

Käyttäjän SakariTimonen kuva
Sakari Timonen

"Kun on ansiosidonnaisella työttömyysturvalla 500 päivää, voi aina hakea palkkatuettuun työhön kunnalle kuudeksi kuukaudeksi ja palata sitten loikoilemaan ansiosidonnaiselle työttömyysturvalle."

Mistä ihmeestä pitäaikainen henkilöstöjohtaja on saanut sellaisen käsityksen, että jokainen 500 päivää ansiosidonnaista saanut pääsee kunnalle töihin ihan vain hakeutumalla? Ei sellaista mahdollisuuttaa ole eikä kunnilla ole mitään velvollisuutta palkata ketään. Sen sijaan kunnat kyllä mielellään ottavat pitäaikaistyöttömiä kuntouttavaan työtoimintaan tekemään palkatonta työtä ja korvaavat näin laittomasti palkkatyötä.

Anna-Leena Nieminen

"Konttiin palkataan työntekijöitä ympäri vuoden. Meille voi hakea henkilö, jolla on takanaan vähintään 500 päivän työttömyys ja mahdollisuus korkeimpaan korotettuun palkkatukeen. Konteissa voi työskennellä myös työkokeilussa. Kontti rekrytoi työntekijöitä TE-toimiston tai työvoiman palvelukeskuksen kautta.

Ota yhteys työvoimaneuvojaasi ja kerro hänelle kiinnostuksestasi työskennellä Kontissa."

http://kontti.punainenristi.fi/kontti-tyopaikkana

Käyttäjän SakariTimonen kuva
Sakari Timonen

Temisevä ja minä puhumme kunnista, emme yhdistyksitä. Puhutaan nyt sitten vaikka Punaisesta Rististä. Sinnekin voi näköjään hakeutua töihin, mutta se valitsee itse kenelle maksaa palkkaa. Työkokeilu ja kuntouttava työtoimminta ovat sitten niitä palkattomia töitä.

Käyttäjän mauritem kuva
Mauri Temisevä Vastaus kommenttiin #16

Olen hyvin tietoinen kunnan työllistämisvelvoitteesta. Lyhyessä blogissa joutuu vähän kärjistämään. Työministeriö tuntuu tällä hetkellä toimivan siten, että työllistämisvastuu siirretään entistä enemmän kunnille. Pitkään työttömänä voi toki sijoittua joko kuntaan, yhdistykseen tai yritykseen. Kunnan rooli näissäkin sijoituksissa on kasvava. Toinen nouseva työllistämistapa on kuntouttava työtoiminta, joka on saanut kovasti kritiikkiä. Suuri osa kuntouttavaan työtoimintaan sijoitettavista on henkilöitä, joilla työllistämiseen on jokin rajoite, useimmiten terveydellinen.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #22

Tuskinoa ihminen orjatyöllä tervehtyy ?

Käyttäjän SakariTimonen kuva
Sakari Timonen Vastaus kommenttiin #22

Valtiovalta tosiaan sysää vastuuta työttömistä kunnille, jotka sijoittavat työttömiä kuntouttavaan työtoimintaan osin lainvastaisesti. Kuntouttava työtoiminta on sosiaalipalvelua ja jokaiselle siihen osallistuvalla pitäisi lain mukaan olla jokin työllistymistä rajoittava henkilökohtainen kuntoutuksen tarve. Näin ei nykyisin ole, vaan täysin terveitä ja työkuntoisia sijoitetaan tähän sosiaalipalveluun sanktion uhalla.

Käyttäjän SakariTimonen kuva
Sakari Timonen

Tämä kunnan työllistämisvelvoite koskee vain niitä, joiden oikeus ansiosidonnaiseen päättyy heidän ollessaan 57-60 -vuotiaita. Silloinkin tutkitaan ensisijaisesti työllistymismahdollisuudet muualta sekä mahdollisuus osallistua työllistymistä edistävään palveluun. Ja se työllistymistä edistävä palvelu on nykyisin yhä lisääntyvässä määrin palkatonta kuntouttavaa työtoimintaa. (Laki työvoima- ja yrityspalvelusta 11 luku 1 §)

Tiina Viitasaari

Juuri niin Kimmo, laskelmatkin on tehty valmiiksi. Kuntien ei tarvitsisi säästää palveluistaan, jos ne karsisivat omat rivinsä (vapaamatkustajia on pilvin pimein kuntien hommissa). Heti säästöä oli 2 milj.
Ja ne työttömyyskorvaukset menevät siis meidän verorahoista. Ei niitä liitot (joille maksamme), niitä maksa. Olisko noin 5%lla osallistuvat. Loput maksamme siis itse itsellemme verorahoista.
Tällä yhtälöllä olisi enemmän kuin oikein, että myös päätämme mihin ne rahat käytetään. Kannatan kaikkien keskisuurten- ja pienten yritysten (olemassaolevien ylösnostoa) tuotteiden, innovaatioiden sekä tietotekniikan kehittämiseen. Sitten viemme valmiita uusia palveluja ja tuotteita globaalisti ja teemme uusia työpaikkoja itse itsellemme.
On paljon halvempaa kasvattaa olemassaolevan yrityksen tai pienten yritysten "niputtamista" yhteen, kuin aloittaa täysin alusta. Uskon, että monella on hyötyä ja synergiaa annettavanaan toislleen.
Nythän yritystuet menevät suurille yrityksille, jotka vain sanovat ihmisiä irti. Miksi emme osaa laittaa "paukkuja" oikeisiin paikkoihin? Kaikki puuhaavat jotain yksin omissa leireissään ja kukaan ei kysy kaverilta, että aloitetaanko hommat?

Pekka Heliste

Ansiosidonnaisen osuuden maksaa TVR, joka on yksityinen vakuutusyhtiö.

Kaikki työttömät saavat valtiolta saman peruspäivärahan, sen osuus on n 40 % ansiosidonnaisesta kokonaisturvasta

Anna-Leena Nieminen

Eikä ole vaan julkisoikeudellinen laitos...

    "Tietoa TVR:stä


    Vuonna 1999 toimintansa aloittanut Työttömyysvakuutusrahasto (TVR) on työmarkkinaosapuolten hallinnoima ja Finanssivalvonnan valvoma julkisoikeudellinen laitos, jonka päätehtävänä on työttömyysetuuksien rahoittaminen.

    Työttömyysvakuutusrahasto määrää ja perii palkansaajan ja työnantajan työttömyysvakuutusmaksut ja työnantajan työttömyysturvan omavastuumaksun sekä valvoo työttömyysvakuutusmaksuihin liittyvien velvoitteiden täyttämistä.

    Työttömyysvakuutusrahasto maksaa työttömyyskassoille kuukausittain rahoitusosuuksien ennakkoa Työttömyysvakuutusrahastolle osoitettujen hakemusten perusteella. Työttömyysvakuutusrahasto käsittelee ja maksaa myös työttömyyskassojen valtionosuuksien ennakot.

    Työttömyysvakuutusrahaston toiminta perustuu lakiin työttömyysetuuksien rahoituksesta (555/1998), asetukseen työttömyysetuuksien rahoituksesta (1176/1998) ja Työttömyysvakuutusrahaston ohjesäännöstä annettuun asetukseen (862/1998)."

http://www.tvr.fi/fi/yleista/

    "Julkisyhteisöt ovat julkishallinnon organisaatioita, eli ne ovat osa Suomen julkishallintoa. Julkisyhteisöt hoitavat julkisia hallinto- tai palvelutehtäviä tai käyttävät julkista valtaa"
    "3. Rahoituksesta suurin osa on peräisin valtiolta, alueellisilta tai paikallisilta viranomaisilta taikka muilta julkisoikeudellisilta laitoksilta tai jonka johto on näiden laitosten valvonnan alainen taikka jonka hallinto-, johto- tai valvontaelimen jäsenistä valtio, alueellinen tai paikallinen viranomainen taikka muu julkisoikeudellinen laitos nimittää enemmän kuin puolet.[1]"

http://fi.wikipedia.org/wiki/Julkisyhteis%C3%B6

Tiina Viitasaari

Kiitos tiedosta / tilastosta! Sittn säästää siis vakuutusyhtiö ja valtio.

Ajatukseni aiempi ajatukseni perustui kyllä suurempaan kuvaan. Eli ei siihen, että "Suomi nousuun siivoamalla". Aika pieneksi on keinot käyneet, jos näin on.

Käyttäjän mauritem kuva
Mauri Temisevä

Innostuin kirjoittamaan blogini tilanteessa, jossa ETLA esittää, että maahanmuuttoa tulee lisätä muistaakseni 33000 muuttajaan vuodessa, jotta voidaan turvata tulevaisuuden työvoimatarve. Jotain vikaa järjestelmässä on, jos maassamme on yli 400 000 työtöntä ja silti työvoimakapeikkoja on ammateissa, joihin tarvitaan varsin lyhyt koulutus. Jo sen vuoksi työttömyysturvaa tulee uudistaa, jotta työttömien reservi saadaan käyttöön. Toki siihen liittyy vahvasti sosiaaliturva. Kyllä työnteon pitää olla aina kannattavampi vaihtoehto kuin joutenolo.

Pekka Heliste

Ulkomaalaisten työttömyys on kolminkertainen verrattuna kantasuomalaisiin, joten ei ulkomaalaisten palkkaaminen sopivuutta ratkaise

Jyrki Paldán

"Jotain vikaa järjestelmässä on, jos maassamme on yli 400 000 työtöntä ja silti työvoimakapeikkoja on ammateissa, ..."

Niin on. Se vika on neoklassinen taloustiede Sayn lakeineen ja sen yhteensopimattomuus hyvinvointivaltion kanssa. Joko etsimme vaihtoehtoisia talouspoliittisia ratkaisuja tai kurjistamme 99% väestöstä kilpailukyvyn nimissä vajaan prosentin rikastuessa silmittömästi.

Anna-Leena Nieminen

"Interventionistit eivät lähesty tutkimuksillaan taloudellisista kysymyksistä tieteellisestä pyyteettömyydestä. Useimpia heitä ohjaa kateellinen kauna niille joidenka tulot ovat suuremmat kuin omat. Tämä harha tekee mahdottomaksi nähdä asioita sellaisina kuin ne ovat. Heille tärkeintä ei ole parantaa massojen edellytyksiä vaan vahingoittaa yrittäjiä ja kapitalisteja vaikka tämä politiikka sortaa ihmisten merkittävää enemmistöä ."

http://en.wikiquote.org/wiki/Ludwig_von_Mises

Käyttäjän MikkoAhola kuva
Mikko Ahola

Koulutuksen suurin pullonkaula on suomen kielen taito. Maahanmuuttajat sijoittuvat siivousalalle, koska alalla pärjää myös ilman suomen kielen taitoa, koska työnatajat ovat jo tottuneet maahanmuuttajiin, ja palkkaavat esimiehiksi vain englannin kieltä tai viroa osaavia esimiehiä. Rakennusalalla on sopeuduttu vironkielisten suureen määrään. Mutta jos työtehtävissä tarvitsisi puhua suomen kieltä, niin maahanmuuttajien osuus laskee heti huomattavasti. Lähinnä teknisillä aloilla, insinööreinä, ym. palkataan vain englantia osaavia työntekijöitä.

Käyttäjän JukkaKeskinen kuva
Tapio Keskinen

Kukaan ei saisi olla samassa työssä 7 vuotta pitempään, koska sitä pitempi aika tuudittaa ja tekee työntekijästä liian urautuneen ja kykenemättömän kehittymään. Pahimmillaanhan se tekee ihmisestä kapeakatseisen, kuten useimmista pitkään samaa virkaa nauttineista virkamiehistä. Muutosvastarintakin kasvaa kohtuuttomaksi. Sillä nyky yhteiskunnassa mikään muu ei työn teossa ole pysyvää kuin muutos.

Temisevä on loistava esimerkki tästä.

Käyttäjän mauritem kuva
Mauri Temisevä

Toivon, että keskustelu pysyy asiatasolla eikä mennä henkilötasolle.

Käyttäjän JukkaKeskinen kuva
Tapio Keskinen

Arvostelen blogin väitettä, ja näkemys on kokemuksen perustuva.
Blogistihan väittää, että työttömyysturva passivoi ja aiheuttaa eriarvoisuutta.

Väitän vastaan, ettei ole näin.

Työttömyysturva mahdollistaa sen, että kun ihminen kokee henkilökohtaisen tragedian, työttömyyden, pystyy hän huolehtimaan välttämättömyyksiistään, ruoka, asunto, lämpö, kunnes löytää uuden työn ansaitakseen hyvinvointivaltioon kuuluvan ihmisarvoisen elämän.

Suosittelen sen enempää henkilökohtaisuuksiin menemättä, Temisevää kokeilemaan elämään sillä työttömyyskorvauksen suuruisella summalla aluksi vaikka vain 3 kuukautta. Siis sen sata päivää. Tai ainakin tekemään mielikuva laskelman, mihin sen rahan käyttäisi.

Jäsenyys kassaan on jokaisen oma valinta. Jäsenyydestä joutuu maksamaan. Se ei eriarvoista, vaan se on valinta.

Käyttäjän mauritem kuva
Mauri Temisevä Vastaus kommenttiin #33

Ymmärrän, että työttömyys on henkilökohtainen tragedia ja kova elämänkokemus. Lähipiirissäni on ollut myös työttömyyttä. Suomi tarvitsee talouskasvua, jotta työttömyys saadaan laskuun.

En ole ajamassa työttömyysturvaa alas. Sitä kuitenkin on uudistettava paremmin vastaamaan nykytilannetta. Tästä arvovalainen työryhmä on tehnyt esityksen, josta blogissani mainitsen. Myös SAK:n puheenjohtaja Lyly ilmoitti olevan Suomen Kuvalehden artikkelissa, että asiasta voidaan neuvotella.

Kaikenlainen työ mielestäni olisi pitkään työttömänä olevalle parempi vaihtoehto.

Käyttäjän fazerinsini kuva
Jouni Suonsivu Vastaus kommenttiin #38

MT: "Kaikenlainen työ mielestäni olisi pitkään työttömänä olevalle parempi vaihtoehto."

Tästä olemme varmasti samaa mieltä. Opinnot ovat myös yksi mahdollisuus, jotta työllistyminen voisi tapahtua jopa mielekkäästi (mielekäs ala, mielekäs palkkataso ja toimenkuva).

Työn on kuitenkin oltava palkallista työtä, ei "työtä" siinä mielessä, kuin Saku Timonen on kotisivuillaan useasti raportoinut. Oletan sinun entisen toimenkuvasi perusteella ja mikäli ajankohtaisia asioita seuraat, olevan tietoinen, että jo noin 250 kunnassa tosiasiassa käytetään ns. kuntouttavaan työtoimintaan ohjattuja aivan muulla kuin laissa määrätyllä tavalla: heitä käytetään palkatta (ja surutta) tuottamaan markkinavääristymää, josta tulevien konkurssien myötä kierre vain syvenee - riittävänä tällä tulee olemaan yhteiskuntarauhaa horjuttavaa merkitystä. Tällainen toiminta laajenee jatkuvasti, eräänä syynä kuntien (vaikeutuva) taloustilanne. Työkokeilijoiden käyttö siten, että näin vältetään palkkaamasta todelliseen tarpeeseen työtöntä työnhakijaa, on myös todellista.

Kirjoitin aiheesta:

Työ ja "työ", osallistuminen sekä osallistaminen
http://fazerinsini.puheenvuoro.uusisuomi.fi/186500...

Käyttäjän mauritem kuva
Mauri Temisevä Vastaus kommenttiin #42

Kyllä olen tietoinen, että kunnat ovat viime vuosina merkittävästi lisänneet kuntouttavaa työtoimintaa. Olen samaa mieltä, että se ei korvata palkkatyötä.

Käyttäjän JukkaKeskinen kuva
Tapio Keskinen Vastaus kommenttiin #38

Jos saisin työttömyysturvasta päättää, muuttaisin sitä lähestulkoon päinvastoin.

Ensimmäiset puoli vuotta turva olisi alhaisempi kuin nykyisin ja sen jälkeen se nousisi. Nousu olisi kuitenkin valtion takaamaa lainaa, jonka joutuisi maksamaan takaisin. Ehkä noin puolen vuoden korotetun turvan jälkeen se taas laskisi samalle tasolle kuin alussa.

Kyseessä ei olisi passivointi vaan aktivointi.

Käyttäjän MarkkuPerttula kuva
Markku Perttula Vastaus kommenttiin #38

Ei se ole Mauri ansiosidonnainen teollisuusduunarilla tai esim. myyjällä kuin noin 1200-1300€/kk.
Tästä kun peritään 20% vero, niin tonni jää käteen.
Siitä sitten makselet asunnon vuokran taikka lainanlyhennyksen, niin...

Käyttäjän KalervoNiementaus kuva
Kalervo Niementaus Vastaus kommenttiin #38

M.T.;"Ymmärrän, että työttömyys on henkilökohtainen tragedia ja kova elämänkokemus. Lähipiirissäni on ollut myös työttömyyttä".

Toivotaan että lähipiirissäsi on selvitty asiasta ja itsekin olet päässyt jo tuon tragedian yli.

PS mikä saa ihmisen, joka vuosikymmenet elelee veronmaksajien rahoilla, haukkumaan ja arvostelemaan niitä, joilla ei ole aivan yhtä hyvä tuuri käynyt elossaan? Tämä vielä eläkeläisenä, jolloin kuvittelisi ettei asialla ole isompaa väliä itselleen. Jotain paremmuuden-/ylemmyydentunnetta?
PS2 niille virkamiesten eläke-euroillekin voisi olla järkevämpääkin käyttöä.

Käyttäjän JonneNkki kuva
Jonne Näkki

Blogisti on toisaalta oikeassa varsin monessa seikassa. Työttömät lähtisivät varmasti innokkaammin vaikka siivoamaan, jos työttömyysturvan tasoa alennettaisiin. Poistamisesta puhumattakaan.

Olen silti täysin eri mieltä siitä onko työttömyysturvan rukkaaminen huonommaksi se oikeudenmukaisin tai paras keino koko kansantalouden tasolla. Jos/kun työttömyysturvaa romutetaan, luodaan Suomeen helposti matalapalkkaisten paarialuokka, joka joutuu tekemään leipänsä pitimiksi vaikka kahta matalapalkkatyötä. Arkisin siivoamassa, viikonloput taksia ajamassa.

Blogisti on siis ollut Joensuun henkilöstöjohtajana. Ansiotulot 82 000, pääomatulot 35 000. Julkista tietoa.
1. Kun on ollut turvatussa ja hyväpalkkaisessa virassa koko ikänsä, voi olla vaikea ymmärtää että jotkut eivät ole innokkaita lähteä alle 10 € tuntipalkkaisiin töihin. Itse olen kokeillut matalapalkkatyötä taksinkuljettajana. Palkka on vain parhaina aikoina yli 10€/h. Onneksi minulla on myös päivätyö.

2. Henkilöstöjohtajan palkkataso kertoo myös siitä miten julkisen sektorin palkkataso on euroaikana noussut yksityisen puolen vastaavaa korkeammaksi. Palkkasumma on korkea suhteutettuna julkisen puolen lomaetuihin ja turvattuun työhön. Eläkekin taitaa olla korkeampi kuin yksityisellä puolella. Irtisanomisista ei ole huolta. Tämä on osaltaan aiheuttanut julkisen talouden kestävyysvajeen. Varsinkin kun yksityisen puolen teollisuudesta on muutamassa vuodessa hävinnyt lähes 100 000 työpaikkaa. Julkisen sektorin kokoon tai palkkatasoon ei olisi enää varaa, nykyisellä yksityisellä sektorilla.

3. Tuloerot ovat kasvaneet. Toisilla on rahaa kuin roskaa, toisten pitäisi mennä pikkupalkalla keräämään roskia.

4. Nyt korkealla palkalla 60+ vuotiaina eläkkeelle jääville maksetaan korkeaa eläkettä vielä kymmeniä vuosia. Tähänkään ei olisi kansantaloudella varaa. Nykyisten eläkkeiden taso on suunniteltu sen varaan että talous kasvaa noin 2% vauhdilla. Nyt talous ei ole edes vuoden 2007 tasolla. En ole mielestäni kovin pessimisti jos veikkaan että oma ikäluokkani (70-luku) ei pääse eläkkeelle alle 70-vuotiaana ja eläkkeiden taso on tuolloin jotain muuta kuin nyt. Nykyiset eläkkeet maksetaan käytännössä nyt työssä olevien eläkemaksuista ja tämä nostaa merkittävästi työvoimakustannuksia.

Käyttäjän JonneNkki kuva
Jonne Näkki

Vuosittainen ansiotulo 82 000 € vastaa siis käsittääkseni noin 6 500 €/kk kuukausipalkkaa ja noin 42 €/h tuntipalkkaa. Ja pääomatulot vielä tähän päälle.

Käyttäjän MikkoAhola kuva
Mikko Ahola

Eläkeläiset sitten pyörittelelvät teorioitaan, vailla todellista kosketusta todelliseen työttömyyteen ja työelämään.

Käyttäjän MikaPietil kuva
Mika Pietilä

Taas raflaava otsikko rapakon takaa lainatusta liturgiasta. Huomaa, että kirjoittajalla on takana hyvä työelämä, ja mojova eläke ostettuine lisävakuutuksineen juoksee maksettuun asuntoon. Kertoisiko joku, mistä löytyy tutkimus, joka osoittaisi oikeistolaisen vallasväen hellimän ajatuksen tueksi selvää empiriaa? Minä olen asiasta paljonkin ottanut selvää, eikä tämä eliitin olkiukko kestäkään minkäänlaista päivänvaloa; se on vain vanhojen ahneiden ukkojen päissä muhinut ennakkoluulojen ja propagandan ristisiitos. Minkäänlaista faktaa tällaisen väitteen tueksi ei löydy mistään, päinvastoin. Meillä on 616 000 työnhakijaa, eli 71600 enemmän kuin vuosi sitten. 129 300 on työssä olevia, joista 29000 TE-palveluilla työllistettyjä. Työvoimaan kuulumattomia oli 107 300, heistä 25 600 oli työllistymistä edistävässä palvelussa ja 49 400 koulutuksessa. Työttömyyseläkettä sai 7000, vähennystä vuoden takaiseen 4 200. Työttömiä oli 363 300, jossa kasvua vuoden takaiseen 33 400. Näihin kuuluisivat oikeasti mukaan ns. työvoiman ulkopuolelle luetut, eli 107 300 henkilöä, jotka ovat koulutuksessa, tempputyöllistämiskarusellissa, tai vain olleet kaksi viikkoa lähettämättä työhakemuksia. Eli 470 600 potentiaalista siivoojaa herrahissejä kuuraamaan. Hekö ovat kaikki työhaluttomia loisia? Ja työnantajatko ovat hyväntekijöitä ja mesenaatteja, jotka hyvää hyvyyttään kiristävät virolaisia ja puolalaisia urakoimaan pimeillä palkoilla tai ilmaiseksi, eikä koira perään hauku. Nyt käsi sydämelle, mikäli suomalaisella johtajalla sellaista on: mistä löytyisi elinkeino tälle joukolle? Töitä ei ole eikä tule, mikäli se pääomapiirien kukkarosta kiinni on. Tietoinen pyrkimys ja poliittinen ohjaus on Suomen vaurauden perusta, ei suurpääoman ahneiden gangsterien voittojen maksimointi. Jos ei töitä ole, täytyisi jotenkin pitää huoli siitä kansanosasta, jonka pääomavalta on syrjäyttänyt työelämästä ja yhteiskunnasta. Työttömyysturvan kadehtiminen on suurinta typeryyttä, mitä omistavan luokan edustaja voi harrastaa; sehän on yhteiskuntarauhan tae. Kai parempi väkikin tajuaa kuuluvansa samaan yhteiskuntaan kuin sen heikoimmatkin jäsenet?

Käyttäjän MarkusHeikkil kuva
Markus Heikkilä

Mites toi eläke? Eikös se passivoi ja kohtele kansalaisia eriarvoisesti? Pata kattilaa soimaa!

Jyrki Paldán

Pääomatuloista puhumattakaan!
Itse asiassa liian kova palkkakin tutkitusti passivoi, ja siksi veroprogressiota pitäisi ehdottomasti lisätä jotta korkeapalkkaistenkin työmotivaatio säilyisi.

Ei vain taida olla ihan niin johdonmukaista tämä oikeistoliturgia. Heiltä pois, meille lisää varmaankin on se olennainen viesti.

Jyrki Paldán

"Siivous- tai kiinteistöhuollon tehtävät luulisi olevan sellaisia, joihin suomalaiset työttömät pystyvät tekemään."

Tällä hetkellä siivoojan työpaikkailmoituksia on avoimena 319, joista kokopäiväisiä 101. Kiinteistönhuoltoon 33, joista 26 kokopäivätyötä. Vaikka huomioitaisiin TE-toimiston yltiöpositiivinen arvio piilotyöpaikoista, kokonaismäärä jäisi silti alle kahteen tuhanteen. Kovin ovat vähissä paikat yli 400 000:lle hakijalle.

Entä mitä ihmeen merkitystä on sillä onko työn tekijä suomalainen vai maahanmuuttaja? Jos kantasuomalainen ottaa tuon työpaikan maahanmuuttajan sijaan, meillä on edelleenkin sama määrä työttömiä.

"Merkittävälle osalle työttömiä nämä työt eivät kelpaa, koska ansiosidonnainen työttömyysturva antaa saman tai paremman ansion kuin työskentely matalapalkka-alalla."

Esität väitteen ja sille todella heikon perusteen. Argumentaatio ei vakuuta.
Esimerkiksi sosiaaliturvaa tutkiva yhteiskuntatieteilijä Ville Pulkka on tullut varsin eri johtopäätöksiin paljon vakuuttavammilla argumenteilla. [1] Varastan hieman asiaa hänen erinomaisesta blogistaan:
Esimerkiksi vuonna 2006 käyttöönotettu työmarkkinatuen aktivointiuudistus, joka perustuu henkilökohtaisiin sanktioihin, ei ole lisännyt työmarkkina-aktiviteettia. [2] Lex Soininvaarallakaan ei ole havaittu merkittävää vaikutusta nuorten aktiivisuuteen. [3] Kuntaliiton tutkimuksen mukaan pitkäaikaistyöttömien motivaatio-ongelmat ovat myytti [4], ja Edinburghin yliopiston tekemä tutkimus ei tue väitettä korkean työttömyysturvan passivoivasta vaikutuksesta [5]. Työttömien kurituksella on kuitenkin jo pitkä historia, 1800-luvun Englannissa työttömät hirtettiin tai karkotettiin Australiaan. Siitä huolimatta työttömiä jostain ihmeen syystä aina vain riitti hirtettäväksi ja karkotettavaksi. Meillä on siis vielä pitkä matka edessämme jos aiomme rankaista työttömät työllistymään.

Kaipaan siis nyt parempaa perustelua sille miksi mielestäsi nykyinen - useaan kertaan "aktivointitoimenpiteillä" kiristetty - työttömyysturva passivoi merkittävästi. Missä niin todetaan ja mihin se perustuu? Entä kuinka paljon oletat että rangaistuksia ja kiristyksiä täytyy tehdä, jotta ne alkavat vaikuttamaan? Tähänastiset kun eivät ole vaikuttaneet juuri ollenkaan.

" Työttömät ovat myös eriarvoisessa asemassa: toinen työtön saa ansioon suhteutettua päivärahaa, toinen vain peruspäivärahaa."

Miten tämä eroaa EVA:n ehdottamasta mallista, jossa jako tapahtuisi entistä voimakkaammin ansiosidonnaisella olevien ja toimeentulotuen varaan jääneiden välillä(joiden määrä tulee lisääntymään kestosta johtuen)? Sama eriarvoinen asema säilyisi siinäkin.

1. http://villepulkka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/176110...
2. http://www.tem.fi/files/21928/TEM_7_09_nettiin.pdf
3. Palola, Hannikainen-Ingman & Karjalainen 2012
4.http://www.kunnat.net/fi/Kuntaliitto/media/tiedotteet/2014/06/tyokykymittari/Raportti%20toimintakykymittarin%20pilotoinnista.pdf
5. http://www.ed.ac.uk/news/2013/unemployment-191113

Käyttäjän fazerinsini kuva
Jouni Suonsivu

MT: "Työttömyysturva passivoi ja kohtelee kansalaisia eriarvoisesti"

Euroopan neuvosto: Suomessa liian alhainen sosiaaliturva - muutoksia edessä
http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/186831-euroo...

Käyttäjän AlekAlekseevits kuva
Ari Vehkanen

Lehdistötiedotteet, 11.2.2015
Sosiaalisten oikeuksien komitealta päätös Suomen vähimmäisturvan tasosta

11.2.2015
Tiedote 34/2015

Sosiaali- ja terveysministeriö ja ulkoministeriö tiedottavat

Euroopan neuvostossa toimiva Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitea pitää sosiaaliturvaetuuksien vähimmäistasoa Suomessa riittämättömänä.

Komitea tarkastelee yksittäisten etuuksien, kuten sairauspäivärahan tai työmarkkinatuen, tasoa suhteessa suomalaisten keskituloon. Tällä perusteella se on todennut vähimmäisetuudet liian mataliksi. Suomi arvioi vähimmäisturvan riittävyyttä toisin, koska Suomessa sosiaalietuudet, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ja erilaiset terveydenhuollon maksukatot muodostavat kokonaisuuden. Lisäksi komitea tarkasteli ratkaisussaan toimeentulotuen määrää ainoastaan toimeentulotuen perusosan perusteella eikä ottanut arviossaan huomioon lähes poikkeuksetta maksettavia toimeentulotuen muita osia.

Yksittäisen etuuden taso ei ole hyvä mittari tuen riittävyydelle, koska Suomessa toimeentulo voi koostua esimerkiksi työmarkkinatuesta, asumistuesta ja toimeentulotuesta. Lisäksi muun muassa julkisilla terveyspalveluilla ja reseptilääkkeillä on omat maksukattonsa, jotka rajaavat asiakkaan terveydenhuoltokustannukset kohtuulliselle tasolle.

Suomen vähimmäisturvan tasosta oli tehty Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitealle Euroopan uudistettua sosiaalista peruskirjaa koskeva järjestökantelu, jota koskeva ratkaisu julkistettiin 11. helmikuuta.

Komitean ratkaisua käsitellään seuraavaksi Euroopan neuvoston ministerikomiteassa, jossa Suomi esittää oman näkemyksensä ratkaisusta. Ministerikomitea ei voi muuttaa ratkaisun sisältöä. Suomen on kuitenkin raportoitava vähimmäisetuuksien tasosta sosiaalisten oikeuksien komitealle.

Euroopan sosiaalinen peruskirja on kansainvälinen sopimus, joka turvaa sosiaalisten oikeuksien toteutumista Euroopassa. Sopimuksessa mainitut oikeudet on taattava kaikille jäsenvaltioiden oikeudenkäyttöpiirissä oleville henkilöille ilman syrjintää. Peruskirjan valvonta perustuu sen soveltamista koskeviin raportteihin, joita jäsenmaat antavat määräajoin. Lisäksi tietyt järjestöt saavat tehdä kanteluita sopimuksen määräysten soveltamisesta.

Lisätietoja

Lainsäädäntösihteeri Paavo Kotiaho, UM, p. 029 535 1175 (Euroopan sosiaalinen peruskirja)
Ylitarkastaja Jaakko Ellisaari, STM, p. 029 516 3305 (toimeentulotuki)
Hallitusneuvos Marja-Terttu Mäkiranta, STM, p. 029 516 3170 (muut vähimmäisetuudet).

Käyttäjän mauritem kuva
Mauri Temisevä

Kiitos tiedosta, tosin luin sen myös tekstiteeveestä. Minun blogini perimmäinen tarkoitus on saattaa työvoiman kysyntä ja tarjonta vastaamaan toisiaan. En sinänsä käsittele perusturvaa.

Työn täytyy aina olla houkuttelevampi vaihtoehto kuin mikään sosiaaliturvan muoto.

Eri asia on, että esim. pitkäaikaistyöttömien työllistämiseksi voisi kokeilla sosiaaliturvan ja palkkatyön yhdistämistä nykyistä joustavammin.

Pekka Heliste

Jos tuo sosiaaliturvaa ja työtä yhdistellään niin siitä muodostuu uusi yritystuki, joka tarkoittaa, että yritykset palkkaavat vain, jos henkilö saa tukea ja voi maksaa pienempää palkkaa

Juhani Pitkänen

Terve, työkykyinen työtön, on suomessa työtön omasta tahdotaan, piste.

Duunia kyllä löytyy aina. Eri asia onko se mielekästä / oman alan duunia / tai onko mikä tahansa homma järkevä valinta taloudellisesti tai ammatillisesti.

En ota kantaa nykyisen järjestelmän puolesta tai vastaan, mutta lienee selvää että suomessa työttömyys on valintakysymys.

Käyttäjän fazerinsini kuva
Jouni Suonsivu

Sinä voisit olla oikeassa, ellet olisi väärässä, mutta koska olet väärässä, et voi olla oikeassa.

Suomessa(kin) toimii mm. ikärasismi ja se koskee myös miehiä, ei ainoastaan naisia. Jos olet jo keski-ikäinen, koulutuksesi ja työhistoriasi ei ole haluttua tämän hetken työmarkkinoilla, et välttämättä saa mitään töitä, vaikka miten haluaisit. Jos myös asut kaukana suurista asutuskeskuksista ja sinulla on perhe (puoliso ja lapsia), et välttämättä edes voi muuttaa mahdollisen yksittäisen keikan tai vaikkapa nollatuntisopimuksen perässä.

Pekka Heliste

Höpö höpö, työnhakijoita on 600000, joista n 500000 työttömiä ja tarjolla on n 40000 työpaikkaa

Jokaista avointa työpaikkaa kohti on n 15 hakijaa ja vain yksi valitaan

Yrittämistä taas rajoittaa kansan ostovoima, se ei ole kasvanut moneen vuoteen, joten yrittäminenkin on vain tulojen jakamista ja silläkin on rajansa.Vain hullu mies Huittisista kykenee tekemään työtä pienemmällä palkalla kuin syö

Käyttäjän KalleLeinikka1 kuva
Kalle Leinikka

Uusimman työllisyyskatsauksen mukaan Suomessa oli 12/2004 363 268 työtöntä työnhakijaa ja 24 724 avointa työpaikkaa. Duunia ei löydy edes teoriassa kuin pienelle osalle työttömistä. Ja kun katsoo kuinka suuri osuus avoimista työpaikoista on sellaisia, mitkä eivät vaadi kattavaa alakohtaista koulutusta sekä vuosien työkokemusta, luvut käyvät todella pieneksi.

Toki voidaan esittää että on paljon avoimia työpaikkoja joka eivät näy tilastoissa, mutta niin on työttömiäkin jotka eivät näy tilastoissa.

Olen lisäksi hieman skeptinen sen suhteen että Suomessa todellakin olisi valtava määrä piilotyöpaikkoja, johon keskivertotyöttömällä olisi mahdollista päästä, mutta paikat jäävät täyttymättä koska hakijoita ei löydy. Ehkäpä siinä tapauksessa kannattaisi ilmoittaa avoimesta paikasta, niin sinne osaisi kenties hakeutuakin.

Pekka Heliste

Työllisyyskatsauksessa on nykyään mukana myös ns aaja työttömyys eli mukana ovat mm temputetut etec ja siloin työttömiä on jo liki 500000 .

Jakun lisätään mukaan työssäolevat työnhakijat niin työn tarjoajia on jo 600000

Juhani Pitkänen Vastaus kommenttiin #62

Ja nämä kommentit sitten vesittävät omani miten?

Suomessa on on x.xxx.xxx sinkkua ja parisuhdepalstoilla vain xxx.xxx seuran hakijaa (tositarkoituksella). Tähän kun lisätään parisuhteessa olevat seuranhakijat niin lopputulos on että lähes koko kansakunta on on seuraa vailla. Näinkö?

Onneksi yllämainittuun ei vielä muutamaa poikkeusta lukuunottamatta huudeta yhteiskuntaa apuun, mutta kummasti oletus on, että työntekemisen osalta ei voida hyväksyä sitä että täällä on mahdollista olla työttömänä ihan omasta halustaan (ei ole oikeaa duunia / pitäisi muuttaa / pitäisi nähdä vaivaa / pitäisi herätä aamulla / ei huvita / ei kannata taloudellisesti).

Terve ihminen löytää töitä halutessaan. Kysymys on halusta. Mutta meillä suomessa ihmisen ei ole pakko. Keskustelu pitäisikin käydä mihin suuntaan kannustetaan.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #63

Vielä vähemmän ihmiset löytävät töitä sellaisissa maissa kuin Somalia , Pakistan tai Kiinakin

Töissä on vain murto-osa Suomeen verrattuna vaikka sosiaaliturvaa eiole

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #63

No varmasti löytää töitä jos haluaa.

Jos esimerkiksi maksaa työnantajalle kuukausittain siitä että hän pitää sinut töissä niin varmasti monet ovet aukeavat. Moni kun kuitenkin ajattelee sen työn elinkeinona ja se vaatii riittävää palkkatasoa ja turvallisen sopimuksen.

Käyttäjän KalleLeinikka1 kuva
Kalle Leinikka Vastaus kommenttiin #63

Siten esimerkiksi, että kun avoimia työpaikkoja on alle kymmenykselle työttömistä työnhakijoista, ei ole edes teoriassa mahdollista että jokaiselle löytyisi työtä.

Käyttäjän MarkkuPerttula kuva
Markku Perttula

Selvällä suomella:PASKAPUHETTA. Pitkänen.

Käyttäjän SeijaHuuhtanen kuva
Seija Huuhtanen

Jos nykyinen sosiaaliturva kannustaisi jäämään työttömäksi, niin miksihän samaa se ei tehnyt 1980-luvun jälkipuoliskolla, vaikka työttömyyskorvausten ostovoima oli parempi kuin nyt ja toimeentulotukeakin sai lähes, kun kehtasi vain mennä hakemaan. Työttömyys oli lähinnä kitkatyötömyyttä. Näin koska tuolloin oli aito työvoimapula.

Eiköhän ole niin, että nyt palkataan tuontityövoimaa, joka tekee työtä halpatyövoimana ja kantasuomalaiset saavat nuolla näppejään.

Mm. Helsinki on tehnyt jo vuosia sitten periaatepäätöksen suosia rekrytoinneissaan maahanmuuttajia ja niin on tainnut tehdä moni muukin paikka. Näin lehdissäkin olleen tiedon mukaan.

Sitten huudetaan, kuinka suomalaisille ei esim. bussikuskin työ kelpaa. Kelpaisi monelle, vaan kun ei oteta. Sitten Helsingissä on bussikuskeja, jotka eivät ymmärrä välttämättä arkisuomea puhumattakaan siitä, että osaisivat neuvoa matkustajia. Eikä edes siivoojaksi pääse, tämä tuli selväksi erään nuoren epätoivoiselta tuntuneen työnhaun aikana. Vaan miksipä pääsisi, kun pääkaupunkiseudulla tuntuu siivoustoimen ottaneen haltuunsa virolaiset firmat.

Suomalaiset työttömät sitten pakotetaan tekemään työtä ilman palkkaa rangaistusten uhalla:

http://www.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?...

http://www.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?...

Suomalainen työelämä on sairas.

Käyttäjän mauritem kuva
Mauri Temisevä

Suurin osa työttömyydestä johtuu talouskasvun hyytymisestä vuoden 2008 jälkeen. Helsinki on tehnyt rekrytointilinjauksen, että kun hakijat ovat tasa-arvoisia muuten, suositaan vähemmistön eduatajaa. Tällaista ns. positiivista syrjintää eivät suinkaan kaikki kunnat ole hyväksyneet. Minusta se kohtelee kaltoin suomalaista pitkäaikaistyötöntä.

Pekka Heliste

Höpö höpö, jo enne sitä työttömiä oli laajan työttömyyden mukaan n 400000

Pekka Heliste

Höpö höpö, joulukuussa 2007 työttömiä oli laajan työttömyyden mukaan n 325000

Käyttäjän KalleLeinikka1 kuva
Kalle Leinikka

Yksi asia mihin pitäisi saada muutos mikäli tilapäisen työn vastaanottamisen kyynystä halutaan madaltaa, on sen vaikutus ansiosidonnaisen työttömyysturvan käsittelyaikoihin.

Ollessani viimeksi työttömänä, taloudellisesti vaikein jakso tuli siinä vaiheessa kun työllistyin. Viimeisen työttömyyskuukauden aikana ehdin olla vain muistaakseni noin 3 päivää töissä, mutta se venytti työttömyysturvan käsittelyaikaa tuntuvasti. Itse asiassa ehdin saada seuraavan palkan ennen kuin liitto ehti käsitellä hakemukseni.

Koska työttömyyttä oli kestänyt jonkin aikaa, ja koska matalan palkan perusteella maksettava ansisidonnainen oli bruttona alle 800 euroa, ei siitä jäänyt käytännössä mitään säästöön. Sen takia aika ennen ensimmäistä täyttä tiliä oli todella hankala.

Tuohon asiaan pitäisi kehittää toimiva ratkaisu. Vaikka nykyään onkin mahdollista tienata (oliko se 300 euroa kuussa?) hieman työttömyysturvaa menettämättä, ei siitä ole juurikaan hyötyä, jos se kostautuu kuitenkin käsittelyaikojen pidentymisen takia.

Jos tarjotaan esimerkiksi päivän kestävää keikkaa, on sen vastaanottaminen huonosti kannattavaa, jos sen takia päivärahan maksu viivästyy esimerkiksi viikosta viiteen viikkoon. Siinä ei auta tieto että rahat kyllä tulevat tilille viiveellä, koska vain tilillä olevilla rahoilla saa vuokran maksettua ja elintarvikkeet ulos kaupasta.

Käyttäjän mauritem kuva
Mauri Temisevä

Juuri tämän asian korjaamiseen tarvitaan uudistusta. Oikeaa asiaa!

Käyttäjän JukkaKeskinen kuva
Tapio Keskinen

Tuokin ongelma oikenisi ehdottamallani muutoksella huomattavasti.

Huonojen suhdanteiden aikana tuo aika voisi olla vuodenkin aivan hyvin.

Käyttäjän andreas kuva
Andreas Pyy

"Helsingissä puolet siivous - ja kiinteistöhuollon tehtävistä hoitaa maahanmuuttajat. Muualla Etelä-Suomessa maahanmuuttajien osuus siivous- ja kiinteistöhuollon töistä on merkittävä."

Maahanmuuttajat hakeutuvat näihin töihin ihan yksinkertaisesti siitä syystä koska heitä ei juuri muihin töihin oteta. Kannattaa myös muistaa, että maahanmuuttajat eivät ole yhtä tietoisia kaikista oikeuksistaan niin kuin suomalaiset eivätkä täten osaa puolustaa myöskään työelämää koskevia oikeuksiansa.

"Suomessa on kuitenkin yli 400 000 työtöntä, kun otetaan huomioon aktivointitoimissa olevat työttömät. Siivous- tai kiinteistöhuollon tehtävät luulisi olevan sellaisia, joihin suomalaiset työttömät pystyvät tekemään."

Ai pitäisi kenen tahansa suomalaisen mennä tekemään jotain siivoustöitä, koulutuksesta huolimatta? Kun suomalainen uhraa kallista aikaansa ja energiaansa kouluttautumiseen, niin sitä olisi myös syytä arvostaa, eikä alkaa vaatia että koulutuksen läpikäynyt suostuisi mihin tahansa töihin. Kukaan ei esim. kouluttaudu datanomiksi, tradenomiksi tai merkonomiksi 3-4 vuotta mennäkseen siivoamaan paskoja metroasemien lattioilta.

Aina voidaan pohtia tietenkin sitä, että minkä koulutuksen hankkiminen on kannattavaa. Nuoria kuitenkin painostetaan kaikkialla tekemään koulutusvalinnat(kin) hirvittävän nopeasti - se on tätä nykyajan "tehostamista", jonka todellinen vaikutus on päinvastainen kuin "tehostajat" kuvittelevat - ja mahdollisuudet kouluttautua ovat rajallisia. Kukaan ei myöskään voi mistään kristallipallosta katsoa, että millä alalla on töitä sitten joskus 3-4 vuoden kuluttua kun tutkinto on kädessä.

Temisevä ei selkeästikään arvosta koulutusta. Tosin varsinkin vanhemmilla virkamiehillä tuollainen nuoriin kouluttautuneisiin kohdistuva ylimielinen ja välinpitämätön suhtautumistapa on tietty hyvin yleinen. Se on myös erittäin haitallinen suhtautumistapa, sillä kukaan järkevä ihminen ei halua yhteiskuntaa, jossa on suuri määrä nuoria, jotka kokevat että heitä ja heidän saavutuksiaan ei arvosteta.

Työttömyysturva ei passivoi, se ylläpitää ihmisarvoista elämä. Taloususko - jota voisi pitää synonyymina uusliberalismille, ja jonka kannattajiin Vartiaisen ja Lepomäen kaltaiset uusliberalistit kuuluvat - passivoi, koska sillä viedään ihmisten mahdollisuudet ihmisarvoiseen elämään.

Käyttäjän mauritem kuva
Mauri Temisevä

En ole missään sanonut, etten arvosta koulutusta. En myöskään blogissani ole ehdottanut, että pitkälle kouluttautuneen nuoren työttömän tulee hakea siivoustyötä. Suomalaisista pitkäaikaistyöttömistä esimerkiksi merkittävä osa ei ole suorittanut edes ammattikoulua puhumattakaan ylemmästä koulutuksesta. Olen toiminut monen pitkäaikaistyöttömiä käsittelevän projektin ohjausryhmässä. Kokemukseni mukaan siivoustyöhön on ollut vaikea saada suomalaisia työttömiä. Mikä vika on siivoustyössä!

Käyttäjän bvalonen kuva
Birgitta Valonen

Ehdotan, että aitoa tietoa saadakseen nämä, jotka sanovat, että siivoustyötä saa kuka vaan, hakevat työtä, ja kertovat sitten miten kävi. Silloin olisi uskottavuuttakin väitteelle. Jos tärppäisi, ilmoittaa, että ei voikaan ottaa työtä vastaa.

Pekka Heliste

Huvittavinta ovat syytökset kantasuomalaisia kohtaan laiskuudesta ja ulkomaisen työvoiman tarpeesta.

Helsingissä kantasuomalaisten työttömyys on n 10%, mutta ulkomaalaisten 24 %.

Jostain syystä ulkomaalaisia kiinnostavat siivousyöt vielä vähemmän kuin suomalaisia.

Ja siksi on tuotava lisää ulkomaalaisia. Kun tuodaan 1000 niin yhtä voi tykin kiinnostaa

Käyttäjän ReijoRahikainen kuva
Reijo Rahikainen

"Työvoiman saannissa kyse ei kuitenkaan ole vain siivousalasta, kiinteistöhuollossa, ravintola-alalla on hyvin samanlaista. Lyhytaikaisiin hoitajien sijaisuuksiin on ollut myös vaikeuksia saada työntekijöitä, vaikka samanaikaisesti hoitajia on työttömyyskorvauksella."

Hyvä Mauri Temisevä,oletteko tietoinen käytännössä siitä.miten vaikeaksi byrokratia on tehnyt mennä töihin ja taas olla työtön. Kun jää taas työttömäksi,niin saattaa olla 2kk,ennenkuin saa rahaa mistään.
Mitä tapahtuu käytännössä,on mentävä hakemaan sosoaalitoimistosta toimeentulotukea,missä katsotaan edellisen 2kk;n tulot ja niitä jaetaan sitten,jos ylittävät tuon perusosan tt-tuesta,niin niille kuukausille,mille haet tt-tukea ja laskut pitäisi maksaa ajallaan ja siinä kokoajan tappelet soiaalitoimen kanssa,voivatkohan he antaa sinulle tt-tukea. On sitten ns. harkinnanvarainen tt-tuki,mutta se pantataan yleensä mitä ihmeellisimpien selittelyjen taakse.
Toisekseen,niin nämä hallituksen ja liittojen kesken tekemät uudet lait,tai ainakin yksi niistä yllätti minut täysin. Jäin 1.12-14 työttömäksi,tekemästäni palkkatuella tuetusta työstä. kk.palkkani oli 1300€/kk ja ajattelin saavani liitonkorvausta n. 800€/kk käteen,mites kävi,on tullut uusilaki ja nyt sitä sovellettiin minuun,minulla oli siis 500pv oikeus päivärahaan,niin nyt minun saataviin korvauksiin sovelletaan ns. KOPIOPALKKAA,siis aivan uusi määritelmä liitossa,koska liiton henkilökuntakaan ei tunne pääsääntöisesti koko asiaa,siin kopiopalkkaa ja se on todella kopio palkka 585€/kk niin haluan vain sanoa,että olisin mielummin töissä,kuin tässä kopiopalkka helvetissä,mistä maksaa pakollisina menoina vuokran ja lainanlyhennykset. Vaimoni on sairasus elääkeellä,niin soisin kokeilevan tätä elämää vaikka 2,4 miljardin osingot nostavalle Björn Wahlroosille ja kaikille niille,ketkä "luulevat" tietävänsä käytännössä,mitä on olla työttömänä 57 vuotiaana suomessa.

Hauki Onkala

No et ole sinäkään tehnyt ikinä rehellistä työtä vaan olet ollut veronmaksajien elätettävänä.

Toimituksen poiminnat