mauritem Työlämää on uudistettava siten,että työnantajien kannattaa tarjota työtä ja työntekijöiden sitä tehdä

Kun työllistämisen hoitoa delegoidaan kunnille, pitäisi siirtää myös resurssit

Työ- ja elinkeinoministeriö ennustaa, että pitkäaikaistyöttömyys Suomessa yltyy. Kun tällä hetkellä lasketaan olevan henkilöitä, jotka ovat olleet työttöminä yli 12 kuukautta 93 000, ensi vuonna arvioidaan heitä olevan 100 000. Ministeriöllä ei vuosiin ole ollut toimivaa lääkettä pitkäaikaistyöttömyyteen. Työttömyyden vastuuta siirretään ensi vuoden alusta kuntien kontolle ikään kuin se mitään ratkaisi.  Tämän vuoden alusta myllättiin työ-ja elinkeinotoimistojen ja ELY-keskusten organisaatiot uuteen uskoon, mutta itse pääasiaan eli työttömyyden ja erityisesti pitkäaikaistyöttömyyden hoitoon ei ole lääkettä löydetty.

Työmarkkinoiden pelisääntöjen uudistaminen on ulkoistettu työmarkkinajärjestöille, jotka vaan todellisuudessa vahtivat omia tonttejaan eikä todellisia uudistuksia saada aikaan. Joutaisi työ- ja elinkeinoministeriön virkamiehet säästökuurille ja pakkolomille, kun tärkein työsarka on näin huonolla hoidolla.

Suomessa on vedottu siihen, että koko Euroopassa menee taloudellisesti huonosti. Ei mene kaikilla:
Britannian työttömyys on pudonnut alimmalle tasolleen liki kuuteen vuoteen. Työttömiä on nyt alle kaksi miljoonaa.Työttömyysprosentti on nyt tasan kuusi. Näin alhaalla aste on viimeksi ollut loppuvuonna 2008. Ruotsissa työttömyysprosentti alle kahdeksan ja Saksassa 4,9 . Euroalueella työttömyys on alentunut 0,5 % prosenttiyksikkö viimeisen vuoden aikana, meillä kasvanut 0,6 prosenttiyksikköä.

Eilisen Helsingin Sanomat kertoo laajassa artikkelissaan, miten kunnat maksavat jättisakkoja työmarkkinatuesta. Nimitys on täysin harhaanjohtava ja todennäköisesti työministeriön virkamiesten toimittajille syöttämä termi. Tällä hetkellä työmarkkinatuen maksavat puoleksi valtio ja puoleksi kunnat. Kela huolehtii maksatuksesta. Miksi valtion osuutta ei kutsuta sakkomaksuksi?

Vuonna 2006 työllisyyslakia uudistettassa työmarkkinatuen maksajiksi määriteltiin puoleksi valtio ja puoleksi kunnat. Vastapalvelukseksi valtiolle säädettiin maksuosuus toimeentulotuen perusosaan, jonka kunnat aikaisemmin maksoivat kokonaan itse.

Työllisyyslain perusteella työllisyyttä hoidetaan aktivointitoimilla, joita ovat työkokeilu, työllisyyskoulutus,myös omaehtoinen koulutus tietyissä rajoissa ja palkkatuki.Lisäksi aktivointitoimenpiteisiin lasketaan vuorotteluvapaa ja osa-aikalisä. Näistä aktivointitoimenpiteistä päättäminen ja niiden rahoitus on kokonaan työministeriön käsissä.  Kuntien käsissä ja päätettävänä on kuntouttava työtoiminta. Se tarkoittaa työhön valmentamista ja sitä järjestetään erilaisissa työpajoissa. Työntekijä ei saa palkkaa, vaan ainoastaan 9 euron päivittäisen  lisätuen työttömyyskorvaukseen, jolla pyritään korvaamaan lähinnä matkakustannuksia. Kuntouttavaa työtoimintaa yleensä järjestää yhdestä päivästä kolmeen päivään viikossa.

Toki kunnilla on mahdollisuus vaikuttaa elinkeinopolitiikkaan, lähinnä houkutella ja tukea paikallista yrittäjyyttä, mutta päätökset työllistämisestä tekevät yritykset.

HS 29.10.2014:
"Suuret kaupungin maksavat jättisakkoja pitkäaikaistyöttömistä sen sijaan että aktivoisivat työttömiä tukitoimin. Esimerkiksi Helsingin kaupunki maksoi Kelalle työmarkkinatukimaksuja viime vuonna 26,4 miljoonaa euroa, Tampere liki 18 miljoonaa ja Turku 12,7 miljoonaa, Oulu kymmenen ja Vantaa 9,7 miljoona euroa.
Kunnat joutuvat maksamaan puolet pitkäaikaistyöttömien työmarkkinatuesta, jos ne eivät aktivoi työtöntä 500 päivän kuluessa. Viime vuonna kunnat maksoivat tällaisia niin sanottuja Kela-sakkoja yhteensä yli 215 miljoonaa euroa.
Työttömyysturvalakiin on työ- ja elinkeinoministeriössä valmisteltu lainmuutosta vuoden alusta. Se nostaisi kunnan osuutta pitkäaikaistyöttömien tuesta selvästi nykyisestä.
Jatkossa kunnat maksaisivat puolet vähintään 300 päivää ja 70 prosenttia vähintään 1 000 päivää työmarkkinatukea työttömyyden perusteella saaneiden henkilöiden työttömyysaikaisesta työmarkkinatuesta"

Helsingissä on työttömiä 32778, Tampereella 18 589, Oulussa 14814. Luvut ovat niin suuria, että lukija varmaan ymmärtää ongelman vaikeuden. Miten ihmeessä kunta pystyy aktivointitoimiin, kun työministeriö on nostanut kädet ylös!

Työttömyys työttömälle ei ole pelkkiä lukuja, vaan omakohtaista kokemusta, josta lainasin yhden työttömän sanontaa:

 

"Luulin ennen, että työttömyydessä pahinta olisi taloudelliset ongelmat. Kokemus kuitenkin osoitti, että työttömyyteen liittyy paljon muutakin negatiivista. Huonompiarvoisuuden leima tulee aika nopeasti. Sen jälkeen sosiaalisia kontakteja alkaa välttää, tulee masennusta, unettomuutta jne. Kutsun sitä negatiivisuuden kierteeksi. Siitä kierteestä on vaikea päästä pois."

Myös koulutuspolitiikalla voidaan vaikuttaa työttömyyteen. Edessä näyttää olevan tie, jossa työvoiman kysyntä kohdistuu aloille, joilla työvoiman tarjontaa on niukasti. Muun muuassa akateemisesti koulutettujen työttömyys on nopeassa kasvussa, sen sijaan tervydenhoitohenkilöstöä, erityisesti lääkäreitä ja hammaslääkäreitä, on vuosikausia koulutettu  liian vähän.

Onko kuntien nyt ryhdyttävä tarjoamaan esim. näille työttömille maistereille ja tohtoreille kuntouttavaa työtoimintaa,, puuhastelua puutöiden tai käsitöiden parissa tai ehkä runojen kirjoittamista, kun oikeaa työtä ei ole tarjolla, jotta työmarkkinamenot saadaan pienemmäksi?  Eikö talouspolitiikan pitäisi kannustaa työllistämiseen? Työmarkkinoiden pelisääntöjen pitäisi olla sen verran joustavat, että myöspienyrittäjät uskaltavat työllistää.

Kun vaikein työttömyyden hoito siirretään ensi vuoden alusta kunnille, olisi kohtuullista, että myös resurssit seuraisivat mukana. Työ- ja elinkeinotoimistot henkilöstöineen tulisi siirtää maakuntien keskuskuntien vastuulle ja samalla toimivaltaa työministeriön ja ELY-keskusten työllisyysmäärärahoista.

Pitäisi myös harkita aivan uusia keinoja työttömyyden nujertamiseen. Yksi tällainen voisi olla perustulon kokeilu. Sillä voisi olla merkitystä pitkäaikaistyöttömien elämänlaadulle tilanteessa, jossa työllistyminen työmarkkinoille on joka tapauksessa epätodennäköistä.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Pekka Heliste

"Suomessa on vedottu siihen, että koko Euroopassa menee taloudellisesti huonosti. Ei mene kaikilla:
Britannian työttömyys on pudonnut alimmalle tasolleen liki kuuteen vuoteen. Työttömiä on nyt alle kaksi miljoonaa.Työttömyysprosentti on nyt tasan kuusi. Näin alhaalla aste on viimeksi ollut loppuvuonna 2008. Ruotsissa työttömyysprosentti alle kahdeksan ja Saksassa 4,9 . Euroalueella työttömyys on alentunut 0,5 % prosenttiyksikkö viimeisen vuoden aikana, meillä kasvanut 0,6 prosenttiyksikköä."

Nuo ovat propagandalukuja, ei niillä ole enää pitkään aikaan ollut tekemistä todellisuuden kanssa.Viralliset työttömyysluvut ovat pelkkä Potemkinin kulissi.

Esim työlliseksi riittää, että on thenyt viimesen kahden kuukauden aikana tunnin palkallista työtä.Niinpä irtisanottu, jonka työsuhde on päättynyt pari viikkoa sitten on vielä virallisesti työllinen. Tai työtön, joka ei ole kuukauteen hakenut töitä ei kuulu enää työvoimaan

Ruotsissa ja Saksassa työllisyyden kasvu perustuu osa-aikatyöhön eli tehdään muutama tunti työtä kuukaudessa.Näin saadaan tilastost siivottua, mutta kuvitteleeko joku, että 300 eurolla oikeasti elää Ruotsissa tai Saksassa ?

Samoin Saksassa oppisopimuskoulutus nstaa työllisyyttä, kun alle 20-vuotiasta Saksassa työllisiä on 60 % kun sen sijaan Suomessa vain 10 %. Myös Ruotsissa pakoliset harjoittelut ethdään palkallisena, Suomessa orjatyötä

Englannissa taas ihmiset ajetaan työvoiman ulkopuoliseksi tai pakotetaan palkattomiin orjatöihin, jolloin he ovat taas työllisiä.Englannissa työllisyyaste oli vain 69 % kun se Suomessa oli 72 %

http://epp.eurostat.ec.europa.eu/tgm/table.do?tab=...

Suomessa näitä palkattomia orjatyöläisiä on jo 350000 vuodessa ja niillä syödään lähes koko matalapalkka-alojen työpaikat.Miten ilmaistyövoiman kanssa voi kilpailla työehdoilla ?

Suomen tilannetta kuvaa TEM Työllisyyskatsaus :

Työnhakijoita oli 572000 !!

Heistä työpaikka avoimilla työmarkkinoilla 98000

Loput täyttävät ehdon :Ei ole työtä, hakevat työtä ainakin joskus ja kirjoittelevat lorua työtön-työtön, ovat valmiita ottaman työn vastaan , jos sitä oikeasti löytyisi tai tarjottaisi.

Eli todellisia työttömiä on n 474000 eli virallisiin lukuihin 314000 ja 218000
paljon enemmään

Valhe, emävalhe, työttömyystilasto

Pekka Heliste

Saksassa Minijob systeemi on houkutellut paljon kotirouvia työmarkkinoille , tämä näkyy siinä, että minijobbareista 70 % on naisia

Ja loput miehet ovat veronkiertäjiä, minijobista kun ei tarvitse maksaa veroa eikä sosturvamaksuja. Niinpä moni heittäytyy osa-aikaiseksi eli tekee 4 päivää normaalia palkkatyötä ja yhden minijobia jolloin esim 2000 euroa ansiatseva saa käteen 200-300 euroa enemmän.

On helppo heitellä ihmejuttuja muiden maiden oloista, siinä kun voi helposti unohtaa totuuden ja päästellä ulos pelkkää soopaa

Temiseväkin yrittää mennä siitä, mistä aita on matalin eli syyllistämällä ja syyttämällä ay-liikettä , työntekijöitä ja työttömiä.

Käyttäjän mauritem kuva
Mauri Temisevä

Työttömyysluvut eri maista on otettu virallisista tilastoista.Ne saattavat kuvata työttömyyttä pikemminkin liian alhaisina kuin korkeana. Tosiasia on kuitenkin, että Suomen bkt on alentunut vuonna 2012 -1,0 % , vuonna 2013 -1,4 % ja tänä vuonna ennusteiden mukaan alentunee -0,3 %.Tässä joukossa ei löydy Euroopasta monta maata.

Kriitikin kärki ei kirjoituksesani ole ammmattiyhdistysliike, vaan vaativan työllisyyden hoidon tehtävän siirtäminen valtiolta kunnille antamatta siihen resurssia ja päätäntävaltaa.

Pekka Heliste

Eihän tilastolla, jossa vihe on yli 100 % ole mitään arvoa, ei ainakaan päätöksenteon tueksi

Kysmys on enemmän neukkuajan olitiikasta, jolla pyritään kaunistelemaan tilannetta

Ja kaupungithan näyttävät ohjaavan ne vähätkin rahat vakituisen henkilökunnan virkistykseen eli vakituiset voivat ryypätä ja rellestää noilla työllisyysrahoilla.

Enpä antaisi latin latia kunnille tuollaiseen toimintaan

Käyttäjän mauritem kuva
Mauri Temisevä

En minäkään ymmärrä Forssan kaupungin käytäntöä, että työllistämistukea ohjataan henkilöstön virkistykseen. Kaikkea sitä kuntakenttään mahtuu!

Toimituksen poiminnat